Henkilötunnus

Henkilötunnus on yksilöimiskeino, joka yksilöi kansalaiset vielä tarkemmin kuin nimi. Täysin samannimisiä ihmisiä löytyy, mutta ei kahta, joilla olisi täysin sama henkilötunnus. Se säilyy muuttumattomana koko elinajan. Henkilötunnus otettiin Suomessa käyttöön 1960-luvulla.

Henkilötunnuksen saa Suomessa tai ulkomailla syntynyt Suomen kansalainen syntymätodistuksen perusteella. Henkilötunnuksen saaminen Suomessa syntyneelle lapselle ei vaadi vanhemmilta toimenpiteitä. Sairaala ilmoittaa tiedon syntyneestä lapsesta suoraan väestötietojärjestelmään ja syntymätietojen rekisteröimisen yhteydessä lapselle merkitään väestötietojärjestelmään henkilötunnus.

Myös ulkomaalainen, jonka oleskelu Suomessa on pysyvää tai kestää vähintään vuoden, saa henkilötunnuksen. Lisäksi henkilötunnus voidaan antaa maassa tilapäisesti oleskelevalle henkilölle sekä eräissä tapauksissa ulkomailla asuville perheenjäsenille, jos se katsotaan lain perusteella tarpeelliseksi. Ulkomaalaisen on itse ilmoittauduttava asuinpaikkansa maistraattiin rekisteröintiä varten. Tilapäisesti Suomessa oleskeleva ulkomaalainen voi rekisteröityä myös verotoimistossa tai jättää rekisteröinti-ilmoituksen Maahanmuuttovirastoon tai Kelan toimistoon. Henkilötunnusta ei voida antaa ulkomaalaiselle, joka toimii Suomessa diplomaattiasemassa.

Henkilötunnusta tarvitaan asioinnissa

Henkilötunnusta tarvitaan esimerkiksi eläkkeiden ja muiden kansalaisille tarjottavien etuuksien hakemisessa. Sitä tarvitaan myös palkkoja ja palkkioita maksettaessa. Pankissa asioidessa tunnus on välttämätön, se vaaditaan yleensä jo tiliä avatessa.

Henkilötunnuksen huolellinen käyttö vähentää rekistereiden virhemahdollisuuksia ja parantaa siten yksilön tietosuojaa. Tunnusta ei kuitenkaan tarvita aina. Usein asioiden hoito sujuu pelkällä nimellä.

Henkilötunnuksen muuttaminen

Henkilötunnus on yksilöllinen ja se on tarkoitettu pysyväksi. Henkilötunnus voidaan muuttaa ainoastaan, jos se on ehdottoman välttämätöntä henkilön suojelemiseksi sellaisissa tilanteissa, joissa hänen terveyteensä tai turvallisuuteensa kohdistuu ilmeinen ja pysyvä uhka tai joku muu kuin henkilötunnuksen haltija on toistuvasti väärinkäyttänyt tunnusta (Laki väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista 661/2009).

Henkilötunnuksen muuttamista harkittaessa edellytetään, että käytöstä on aiheutunut merkittävää taloudellista tai muuta haittaa tunnuksen oikealle haltijalle ja että muuttamisella voidaan tosiasiallisesti estää väärinkäytön haitallisten seurausten jatkuminen. Muuttamisen tarvetta voidaan arvioida poliisin tekemän uhka-arvion perusteella esimerkiksi todistajansuojelutilanteessa. Päätöksen asiassa tekee Väestörekisterikeskus.

Väestötietojärjestelmään talletettu henkilötunnus voidaan muuttaa myös, jos henkilö on transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain (563/2002) mukaisesti vahvistettu vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvaksi. Tällöin muuttamisesta päättää maistraatti.  

Ohje henkilötunnuksen muuttamisesta

Mitä henkilötunnus kertoo?

Maija Mäkinotkelman henkilötunnus on 131052-308T. Siinä syntymäaika, 131052, kertoo päivän, kuukauden ja vuoden, jolloin Maija on syntynyt.

Syntymäajan jäljessä oleva merkki kertoo syntymävuosisadan. Maijalla se on yhdysmerkki (-), sillä hän on syntynyt 1900-luvulla. Henkilöillä, jotka ovat syntyneet 1800-luvulla, se on plusmerkki (+) ja 2000-luvulla syntyneillä A-kirjain. 

Yksilönumerolla, joka Maijalla on 308, erotetaan toisistaan henkilöt, joilla on sama syntymäaika. Numero on miehillä pariton ja naisilla parillinen. Käytännössä yksilönumeroksi annetaan jokin luku väliltä 002-899.

Taulukko: tarkistusmerkin määräytyminen jakojäännöksen perusteella

 Tarkistusmerkki on numero tai kirjain, Maijalla se on T. Se saadaan jakamalla syntymäajan ja yksilönumeron muodostama yhdeksännumeroinen luku 31:llä.

Tarkistusmerkki määräytyy jakojäännöksen perusteella oheisen taulukon mukaisesti.

Jakojäännöksen laskeminen  

Laskettaessa henkilötunnuksen tarkistusmerkkiä vastaavaa jakojäännöstä laskukoneella ja saataessa lopputulokseksi desimaaliluku, saadaan jakojäännös selville näin: kokonaisluvun jälkeen oleva desimaaliluku kerrotaan luvulla 31 ja näin saatu tulos pyöristetään lähimpään kokonaislukuun seuraavan esimerkin mukaisesti.
 
Maija Mäkinotkelman henkilötunnuksessa 131052-308T luku 131052308 jaetaan luvulla 31, jolloin laskukoneen tarkkuudesta riippuen tulokseksi voidaan saada esimerkiksi desimaaliluku 4227493,8064516129032258064516129.
 
Kun kokonaisluvun jälkeen oleva numerosarja 0,8064516129032258064516129 kerrotaan luvulla 31, saadaan tulokseksi 24,9999999999999999999999999. Tämä pyöristetään lähimpään kokonaislukuun, joka on 25. Lukua 25 vastaa tarkistusmerkki T.